Verikaasuanalyysi (pO2, pCO2, pH ja laskenta), laskimoverestä

3649 vB-VeKaas

Luokittelu

Kemia, verikaasut

Indikaatio

Tutkimuksia käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan.

Esivalmistelut

Potilaan oltava levossa mahdollisimman rentona. Verenkierron riittävyys näytteenottokohdassa on aina varmistettava. Näyte otetaan mieluiten ilman puristussidettä tai se pidetään kiinnitettynä mahdollisimman vähän aikaa (enintään 10 s). Laskimonäyte otetaan yleensä kyynärvarren laskimosta.

Näytteen käsittelyohjeet

Verinäytteet otetaan anaerobisesti Ca-titrattuun Li-hepariiniruiskuun. Näyte on hyytymien muodostumisen estämiseksi sekoitettava huolellisesti mahdollisimman pian. Näyte toimitetaan laboratorioon jääkaappilämpöisten kylmägeelien välissä mahdollisimman pian, viimeistään 45 minuutin kuluessa.

Näyteastia

Ca-titrattu Li-hepariiniruisku

Menetelmä

Verikaasuanalysaattorissa mitataan spesifisillä elektrodeilla pH, pCO2 ja pO2. pH- ja pCO2-arvojen perusteella lasketaan muita happoemästase-arvoja (HCO3, HCO3-St, BE eli emäsylimäärä).

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tuloksen valmistumisaika

Samana päivänä

Tulkinta

           Aikuiset
vB
pH 7.32 – 7.42
pCO2 5.3 – 7.3 kPa
pO2* 4.0 – 6.7 kPa
HCO3-St 24 – 28 mmol/l
BE 0 ± 2.5 mmol/l
O2Sat 65 - 80 %

*Hapen osapaine pO2 pienenee iän karttuessa.


Happoemästasapaino voi häiriintyä respiratorisesta tai metabolisesta syystä. Hengityksen heikkeneminen voi johtaa pH:n laskuun ja pCO2:n nousuun (respiratorinen asidoosi). Tila voi johtua sentraalisesta (unilääkkeet, opiaatit, aivotuumorit ja -traumat ym.) tai keuhkoperäisestä (RDS, pneumonia, keuhkoödeema ym.) syystä. Hyperventilaatio johtaa respiratoriseen alkaloosiin. Tämäkin voi olla sentraalista (mm. keskushermoston infektio, salisylaattimyrkytys, kuume, hysteria) tai keuhkoperäistä (astma, respiraattorin ylikäyttö).


Metabolisen asidoosin perussyynä voi olla mm. epätasapainoinen diabetes, kudoshypoksia (maitohappoasidoosi), munuaisten vajaatoiminta, tubulaarinen asidoosi, maksan vajaatoiminta, hyperkalemia, myrkytykset (metanoli, etyleeniglykoli) tai suoliston alueen nestemenetys (bikarbonaatin menetys). Metabolinen alkaloosi voi seurata mm. bikarbonaatin liikakäytöstä, mahanesteen (hapon) menetyksestä tai hypokalemiasta.


Tutkimus tehdään ensisijaisesti valtimoverestä (aB-HE-Tase, aB-VeKaas). Laskimonäytettä (vB-HE-Tase, vB-VeKaas) käytetään mm. yhdessä valtimonäytteen kanssa, kun niiden happipitoisuuksien vertailusta halutaan saada käsitys kudosten hapensaannista. Perifeerinen laskimonäyte yksin kuvaa lähinnä vain metabolisia happoemästasapainon muutoksia, ei niinkään respiratorisia muutoksia ainakaan koko elimistön kannalta.

Viimeisimmän muutoksen ajanhetki

21.03.2025 klo 14:17

Asiantuntijoiden yhteystiedot

Tämän tutkimuksen asiantuntijat yhteystietoineen löytyvät tästä linkistä.

Kaikkien asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät Asiantuntijahaku-sivulta.