Litium, seerumista
2260 S -Li
Luokittelu
Kemia, farmakologia, lääkeainetutkimukset
Tiedustelut
HUSLAB Asiakasneuvonta, p. (09) 471 72579. Päivystysajan tiedustelut, p. (09) 471 72645
Indikaatio
Litiumhoidon seuranta. Myrkytysepäily.
Esivalmistelut
Litiumhoidon seurannassa näyte tulee ottaa 12 tuntia edellisen lääkeannoksen jälkeen.
Näytteen käsittelyohjeet
1 ml seerumia. Seerumi on erotettava mahdollisimman nopeasti, noin 1 tunnin kuluessa näytteenotosta, jotta litiumin siirtyminen punasoluihin voidaan välttää. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pidempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan. Huom! Näytettä ei saa ottaa Li-hepariiniputkeen.
Näyteastia
Seerumi-geeliputki 5 ml
Menetelmä
Fotometrinen.
Tekotiheys
Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina
Tuloksen valmistumisaika
Samana päivänä
Tulkinta
Optimaalinen litiumin seerumipitoisuus on yksilöllinen ja riippuu mm. sairauden vaiheesta. Litiumin terapeuttinen alue on suhteellisen kapea. Manian hoidossa akuuttivaiheessa suositeltu pitoisuus on 0,8-1,2 mmol/l ja ylläpitovaiheessa välillä 0,5-0,8 mmol/l oleva pitoisuus on usein riittävä. Haittavaikutuksia saattaa esiintyä jo terapeuttisella litiumpitoisuudella, mutta niiden riski nousee seerumin litiumpitoisuuden kasvaessa yli suositeltujen pitoisuusalueiden. Annosmuutosten jälkeen litiumpitoisuus tulisi määrittää noin viikon kuluttua.
Litiummyrkytyksissä voi esiintyä mm. keskushermoston, verenkierron ja ruoansulatuskanavan oireita. Litiummyrkytyksen vakavuutta on luokiteltu esimerkiksi seuraavasti (oireet ja pitoisuusvälit ohjeellisia):
lievä myrkytys (1,5-2,0 mmol/l): pahoinvointi, ripuli, polyuria, näköhäiriöt, huimaus, hienojakoinen lepovapina, lihasheikkous, uneliaisuus
keskivaikea myrkytys (2,0-2,5 mmol/l): pikkuaivo-oireet, faskikulaatiot, hyperrefleksia, parkinsonismi, koreaoireet, virtsanpidätyskyvyttömyys
vaikea myrkytys (> 2,5 mmol/l): kouristelu, tajuttomuus, munuaisten vaikea vajaatoiminta, terminaalinen uremia, jopa kuolema.
Litiummyrkytyksen riskiä lisäävät esimerkiksi diabetes, munuaisten vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, kongestiivinen sydänsairaus, kuivuma ja lääkeaineinteraktiot.
Lähteet:
Finley PR. Drug Interactions with Lithium: An Update. Clin Pharmacokinet 2016, 55:925-41.
Hiemke C ym. Consensus Guidelines for Therapeutic Drug Monitoring in Neuropsychopharmacology: Update 2017. Pharmacopsychiatry. 2018, 51:9-62.
Raaska K, Matikainen N. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon seuranta: somaattiset haitat. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 7.11.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi.
Timmer RT, Sands JM. Lithium intoxication. J Am Soc Nephrol. 1999, 10:666-74.
Viitearvot
Hoitoalue | 0,5 mmol/l - 1,2 mmol/l |
Yleistä
Litiumia käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania- ja masennusvaiheiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Farmakokinetiikka:
Litium imeytyy hyvin suun kautta otettuna. Huippupitoisuus saavutetaan 0,5-3 tunnissa, mutta suurten annosten imeytyminen voi olla hitaampaa. Litium erittyy lähes täydellisesti muuttumattomana virtsaan. Eliminaation puoliintumisaika on tyypillisesti 8-45 tuntia. Puoliintumisaika vaihtelee eri potilailla riippuen annoksesta, hoidon pituudesta, iästä ja munuaistoiminnasta.
Natrium-, neste- ja happoemästasopainon muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia seerumin litiumpitoisuuksissa.
Yhteisvaikutukset:
Diureetit, tulehduskipulääkkeet, ACE-estäjät ja AT-salpaajat voivat suurentaa litiumin seerumipitoisuutta vähentämällä litiumin erittymistä munuaisissa.
Viimeisimmän muutoksen ajanhetki
01.07.2025 klo 09:53Asiantuntijoiden yhteystiedot
Tämän tutkimuksen asiantuntijat yhteystietoineen löytyvät tästä linkistä.
Kaikkien asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät Asiantuntijahaku-sivulta.